Vuosien varrella Pelismo on saavuttanut jo sen verran haluttavuutta, että myös työnhakijat uskaltavat meitä lähestyä. Sähköposti, puhelin tai tapaaminen ovatkin oivallisia tapoja kertoa itsestään, mutta ensivaikutelma tehdään vain kerran. Tokihan kesätyöntekijät joskus unohtavat kertoa nimensä, puhelinnumeronsa ja katsoa silmiin, mutta kyllä vaikutuksen osaa ammattilainenkin tehdä…

• Henkilö, joka oli suunnitellut 5 vuotta suuressa mainostoimistossa Suomen suurimman pankin visuaalista ilmettä aikakausilehtimainoksiin. Aukeamia ja koko sivun ilmoituksia. Tämä AD (Art Director) ehdotti, että tulisi tekemään vastaavia töitä, sillä oli siinä erinomaisen hyvä. Voivoi… meillä pienissä mainostoimistoissa suunnittelija joutuu joskus laajentamaan toimenkuvaansa. Esim. AD joutuu myös tekemään tekstejä. Lisäksi, joskus joudumme tekemään reklaamin sanomalehteen… ja olisi hyvä hallita muitakin kokoja kuin koko sivu tai aukeama. Niin, eikä meillä valitettavasti vieläkään ole pankkia vuosisopimusasiakkaana.
• Henkilö, jonka ansioluettelo oli todella vakuuttava. Jos levyjen kansigrafiikan tai kokonaisen yritysilmeen signeeraa omiin nimiinsä, ollaan tekemisissä graafisen suunnittelun tositähden kanssa. Olinkin jo näppäilemässä tämän numeroa, kun samalla hetkellä pulpahti sähköpostiin toisen henkilön hakemus, eri paikkakunnalta. Huppista, sama ansioluettelo! Voivoi… ryhmätyö on aina hyvästä, mutta maalasikohan Picasso taulunsa jonkun kaverinsa kanssa? Vai onko Google ratkaissut myös vaivalloisen CV:n raapustamisen, eli jostain palvelusta saa nämä kätevästi ladattua?
• Henkilö, joka osaa PhotoShopin täydellisesti. Jos kyseisen, maailman johtavan kuvankäsittelyohjelman tietoja katsoo kansilehdeltä ”About PhotoShop”, syntyy illuusio kuin parinkymmenen vuoden aikana satoja ohjelmistoammattilaista olisi ollut sitä tekemässä –ja kehittää jatkuvasti. Voivoi… olemme aivan liian pieni keskisuomalainen mainostoimisto tällaiselle profeetalle, joka olisi mokoman pikku softan tehnyt itsekin. Ilmeisesti myös painovoiman voi kumota jos vaan viitsii?
• Henkilö, joka ilmoitti aivan aluksi milloin pitää lomansa ja vapaapäivät, sillä ”ne vaan pitää saada sopiin tähän juttuun”. Tämä olikin historian nopein työhaastattelu, emmekä päässeet sanallakaan itse ammattiin liittyviin asioihin. Anteeksi… tunsin olevani inhottava yrittäjä. Siis henkilö joka joutuu riistämään ihmisen kallisarvoista vapaa-aikaa. Toivotin hyvää lomaa.
• Henkilö, joka ilmoitti heti ettei sitten tee töitä Adoben ohjelmilla sillä ”ne on todella perseestä!”. Tämä jämerä tokaisu on sama kuin kirvesmies sanoisi ”minen sitten koske sahaan ja vasaraan!” Lisää pontta sanoille tuli, kun hän kertoi olleensa alalla yli 25 vuotta, Suomen valtiolla töissä. Voivoi… meillä ei Adobea tai Googlea pääse pakoon. Esimerkiksi jokainen pdf-tiedostoja vilisee päivittäin kymmeniä ja jokainen on avattavissa Adobe Acrobatilla. Lisäksi kuvankäsittely, taitto, grafiikat… Onnea valitsemallanne tiellä.

Luulinkin että mikään ei tuuli enää yllätä…

… mutta vikaan laskin voiman puhurin. Eräänä aamuna tuli sähköpostiini työhakemus. Henkilö esitteli itsensä ja varsinaisena otsikkona oli ”minulla ei ole mitään alan työkokemusta”. MITÄ IHMETTÄ?! Voin sanoa, että tuon lukemisen jälkeen oli pakko jatkaa eteenpäin.

Hakemus oli erittäin huoliteltu ja hyvin jäsennelty: suoraan asiaan ja helppo lukea. Ja totta olikin, ettei henkilö ollut ikinä työskennellyt mainostoimistossa. Toisaalta, eivät kaikki ole olleet Akun Tehtaalla levyjäkään äänittämässä, kuten tämä kaveri. CV oli muutenkin kunnossa opintoja myöden. Heti saman tien puhelin käteen ja tapaamista sopimaan.

Ymmärrettävästi pientä alkujännitystä oli ilmassa. Olimmehan jo kolmen hengen tiiminä Keuruu-Mänttä-Vilppula –alueen suurin mainostoimisto ja työn hakeminen on aina jännää hommaa. Tulimme kuitenkin hienosti juttuun ja asenne uuden oppimiseen oli parasta A-ryhmää.

Niinpä. Juha-Matti tuli taloon.