Tehdessäni hankintatyötä BK-Control Oy:ssä, loimme hyvin toimivat suhteet moniin laite- ja tietokonealan toimijoihin. Pelismo Oy:n alkutaipaleella olikin luontevaa ottaa yhteyttä näistä parhaimpiin ja kertoa kuulumisia. Logistiikka-alan kokemus johti jopa opetus- ja konsultointitehtäviin esim. Markkinointi-Instituutissa. Samalla tunsin saavani takaisin opiskeluun kuluneita varoja, olihan (ja on edelleen) kyseinen kouluttaja yrityksemme käyttämä laadukas opinahjo.
Mainosalan työt lähtivät käyntiin kuin varkain. Perinteikäs taloautomaatiokomponenttien
toimittaja Stig Wahlström Oy oli vanha tuttu, sillä olimme BKC:n aikaan niitä paljonkin käyttäneet projekteissa. Lauri Lindström heitti kevyen haasteen ensimmäisessä Pelismo-palaverissa: ”Tarvitsemme myyntimme avuksi tuoteluettelon, osaisitko tehdä meille sellaisen?” Vastausviive oli minimaallinen ”Totta kai sellainen onnistuu!”
Melkoisen pian työn haastavuus suhteessa ammatilliseen kokemukseeni tuli selväksi. SWOY:lla oli maailmanlaajuinen päämiesverkosto, satoja eri tuoteryhmiä ja näistä variaatioita varovastikin arvioiden kymmeniä tuhansia! Edes merkittävin osa piti
saada mahtumaan yhteen katalogiin, joka ei tietenkään voinut olla puhelinluettelon paksuinen.
Learning by doing – tekemällä oppii
Työkaluja toki löytyi. Olin ostanut ”tehokkaan” IBM:n kannettavan tietokoneen ja tähän sopivan taitto-ohjelman. En tuohonkaan aikaan ollut mikään käyttöjärjestelmähirmu, viimeisin DOS ei kiinnostanut piirun vertaa. Tätä kirjoittaessani pidänkin lähes käsittämättömänä, että 10” mustavalkonäyttöä tihrustamalla ylipäätään mitään pystyi tekemään.
Nyt on helppo muistella, että lähdin (kokemattomuuttani) tekemään jotain hyvin yksinkertaista visuaalisesti. Ajattelin suunnittelua yksinkertaisesti niin, että jos se näyttää hyvältä ja on helppo lukea – siinä se on! Käytännössä sivuilla toistui palstajako, joka puki suuren tuotemäärän kuvineen yhteen ja näin ollen on edelleenkin helppo lukea. Jotenkin intuitio oli jo silloin mukana yrittämisessä – jälkeenpäin olen ehdottomasti oppinut luottamaan siihen.
Lauri ja hänen tiiminsä innostui ilmeestä, johon sisältöä ryhdyttiin rakentamaan. Jo tekstimäärä oli valtaisa ja tämän stilisointi sopivan kimuranttia aloittelijalle. Mutta tuotekuvat – siinäpä untuvikolle haastetta! Parhaimmillaan aineisto oli hyvälaatuinen paperikuva, yleensä jokin sekava katalogi, mutta miten ihmeessä se siirtyy paino originaaliin? Toimistokäyttöön hinnaltaan soveltuvat skannerit olivat todellakin teknisesti kevyttä sarjaa, niitä kokeillessa oltiin umpikujassa.
Jälleen kerran korvaamaton apu oli Seppo Iivosen ja hänen kirjapainotiiminsä. Kaikki tuotteet kuvattiin painon reprokameralla, aseteltiin kohdalleen suunnittelemaani sivupohjaan ja tästä kuvattiin painofilmit.
Niin, ensimmäinen Pelismo Oy:n suunnittelema painotyö oli 72 sivua ja painos muistaakseni 5000 kpl. Nykyään nämä ovat internetin ihmeellisessä maailmassa, mutta tuohon aikaan työkalu oli myyjille varsin tehokas.
